SusHia

Mmmmmmau!

Se, että majoittaa paria putkiremppaa pakoilevaa ystävää on kivaa monesta syystä. Ensinnäkin kun tulen töistä kotiin, ei tarvitse tulla tyhjään kotiin. Toiseksi tulee tehtyä ruokaa (eli syötyä Aken tekemää ruokaa) enemmän, namnam! Kerrankin rappukäytävään kantautuva ruoan tuoksu tulee omasta kodista, mikä on mahtavaa. Kolmanneksi: kukapa ei haluaisi asua parhaiden maunien kanssa?

Tänään tehtiin vihdoin sushia. En ihan voi sanoa, että Ake teki, koska Saara pilkkoi vihannekset ja kaikki, jopa minä, käärivät omat rullansa. Ja oli hyvää!! Varsainaista kalaa meillä ei ollut, vaan kasviksia, katkarapuja ja tonnikalaa. Lisäksi oli tietysti wasabia, soijaa ja majoneesia. Kyseessä ei ollut mikään hieno illallinen, vaan aika perus iltaruoka, mikä ehkä näkyy esillepanosta, mutta toimii sushi näinkin.

Itsehän vihasin sushia vielä viime keväänä. Olin syönyt sitä kerran Kampin Ichiban Sushi -raflassa, ja varmaan valitsin tietämättömänä aivan väärät rullat, sillä hyi se oli kamalaa! Sitten mentiin tyttöjen kanssa keväällä Fuji Villagen (myös Kampissa, os. Salomonkatu 3) lounasbuffettiin. Jopa elämää mullistava kokemus. Siellä jokainen annos on omalla pienellä lautasella ja buffessa annokset pyörivät lasiseinien sisällä kuin akvaariossa. Kuten ehkä huomaa, en tiedä sushin anatomiasta juuri yhtään; en eri annosten nimiä etc. Mutta lounasbuffen lopputuloksena meillä oli ehkä noin 50 tyhjää lautasta pöydällä. Olin löytänyt sushin.




Sen jälkeen on tullut syötyä sushia silloin tällöin, lähinna "omatekemää" (= kavereiden tekemää). Sushi on hyvää, täyttävää ja sitä on helppo syödä. Suosittelen.




Ekassa kuvassa mun itse kokoama ja leikkaama annos, vau, tokassa erinäisiä sushipaloja namnam, ja kolmannessa Saaran minisushit ja kastikemix eli wasabi, soija ja majoneesimix.

Onko muita sushifaneja? Sushivinkkejä saa antaa!

<3 R (& S)

Ensimmäinen kirpparikokemukseni

Helou!

Olin viime lauantaina ensimmäistä kertaa elämässäni myymässä kirpputorilla, iik! (Tai no oikeastaan tokaa kertaa, mutta ekasta kerrasta muistan ainoastaan kultaisen "hienon" ja vanhanaikaisen kellon, joka löydettiin Amandan kanssa roskiksesta ja saatiin siitä 20 markkaa ja oltiin ihan kroisoksia!) Tää kerta sai sikäli aika suuret mittasuhteet, kun alettiin (siis aloin hehe) suunnitella reissua jo lokakuussa Saaran ja Aken kaverin inspiroimana (joka yrittää karsia tavaramääränsä vain sataan, how?!) ja parin muun jännän sattuman myötä. Pöytä varattiin lokakuun lopussa, ja oltais varmaan menty jo aiemminkin, mutta koko marraskuu oli loppuunvarattu (paitsi keskiviikot, hmmm...).

Alettiin sitten käydä kämppää enemmän tai vähemmän systemaattisesti läpi ajatuksena turhan roinan hävittäminen vähän myös silmällä pitäen tulevaa muuttoa (uutta asuntoa ei siis vielä ole eikä tule olemaan varmaan vielä aikoihin). Aika pian saatiin todeta, miten järkyttävän määrän sontaa ihminen saa kerättyä reilu kolmessa vuodessa kaappeihin lojumaan. Siis ihan järkyttävää sontaa. Noooh kirottiin, naurettiin, vähän riideltiin ja muisteltiin menneitä, kun eteen sattui mitä ihmeelisempiä tavaroita lapsuudesta, nuoruudesta sekä varhaisaikuisuudesta. Ehkä suurin riita ja samalla parhaat naurut saatiin aikaiseksi siitä, onko järkeä säilyttää kodinkoneiden pahvilaatikot (jotka siis ovat olleet miljoonakaapisamme KOLME VUOTTA). Kuten aika monessa asiassa, turvauduin erinäisiin keskustelupalstoihin aiheesta, mitä eräs kanssasiivoojani ei ihan ymmärtänyt. Päädyttiin kyllä heittämään ne pois.

Anyway, ison ja puuduttavan siivousurakan tuloksena oli järjetön määrä roinaa, joka saatiin kuin ihmeen kaupalla mahtumaan yhteen autoon, kun viimein suuntasimme kirpparille lauantaiaamuna klo 6.40. Kyllähän me tiedettiin faktat: pöytiä on yksi, samaten rekkejä, mutta mikäs siinä; isketään pöytään tavaraa sitä mukaan kuin sitä myydään. Ja olihan meillä ostettu osake naapuripöydän herraltakin, joka muuten osallistui upeasti roinamme myyntiin, kiitos siitä! :) Hanne oli kertonut etukäteen hyviä vinkkejä, mutta en ihan kaikkia jaksanut noudattaa (kuten sitä, että paikalla pitäisi olla jo 6.30), minkä seurauksesa innokkaimmat kirpputorikävijät alkoivat penkoa laatikoitamme ja säkkejämme ennen kuin itse ehdimme edes asettua aloillemme (mitä emme sitten ehtineet tehdä koko päivänä). Pienoinen kulttuurishokki iski siis heti alkuun, mutta hämmennys vaihtui iloksi, kun eräs rouva tuli ja osti mielestäni maailman rumimmat tyynyliinat, jotka olin valmis heittämään vaikka roskikseen - ja maksoi niistä vielä 5 €! Apua että olin onnellinen! Ja siitä alkoikin sitten 8 tunnin hillitön kaupankäynti.

Päivä meni hyvin nopeasti ja päästiin mielestäni aika kivasti eroon tavaroistamme. Eniten meillä oli vaatteita myynnissä, mutta myös paljon kenkiä ja lisäksi vähän laukkuja ja sitten ihan rehellistä roinaa. Myymättä jäi kuitenkin varmaan noin puolet kaikista tavaroista, mutta nettosimme niin hyvin, ettei sillä ollut mitään merkitystä (ja loput vaatteet vietiin UFFin laatikoihin, joten nekin toivon mukaan menee hyvään tarkoitukseen). Ja tosiaan, tavaraa oli alunperin autollinen.

Kokonaisuutena kirppari oli hyvin positiivinen kokemus, ja aion varmasti vielä joskus mennä uudestaankin (tosin en ihan hetkeen, oli sen verran iso urakka). Päivä oli täynnä hauskoja ihmisiä ja erikoisia tapahumia, ja oli iloista nähdä, kuinka omat tavarat saivat uuden hyvä kodin itselleen. Myönnän, etten itse hanki juuri mitään kirppareilta a) koska olen muutenkin niin laiska shoppailemaan ja b) koska en ikinä jaksaisi metsästää helmiä, niin kuin kirpparilla on ideana, mutta kannatan silti täysillä kirppareiden kierrätysmeininkiä.

Kuvista sen verran, että ekassa on oikein autenttinen roinasäkki, josta voi bongata mm. kumiankan ja lukuvalon. Toinen kuva on otettu aivan viime hetkiltä, joten tavaraa on enää murto-osa siitä, mitä alussa oli (ja lisäksi hivuttauduttiin hieman naapurin pöydälle, kun he eivät jaksaneet virua paikalla tappiin asti, toisin kuin me!). Vikassa kuvassa komeilevat upeat Spice Girls -kenkäni, joita olen siis käyttänyt ihan arkikenkinä joksus 90-luvun lopulla. Kukaan ei ostanut niitä (wonder why...), mutta eiköhän nuo UFFilla mene kaupaksi ;).

Että sellainen oli ensimmäinen varsinainen kirpparikokemukseni. Unohdin varmaan sata tärkeintä ja olennaisinta asiaa, kun pidin luovuustaukoja (krnukahtelin) välillä tekstiä kirjoitellessani (maanantai-illat blaaaaah) ja teksi saattaa olla sekava, mutta kuka nyt ei olisi.

Mitä mieltä muut ootte kirppareista? Saanko teistä joskus seuraa kirpparille? Ja jos joku on oikein superkokenut kävijä, niin onko antaa vinkkejä / korjausehdotuksia tällaiselle untuvikolle? :)

Nyt hyvää yötä rakkaat murmelit ja ciao! <3

Dilemma

Sininen vai harmaa??

-H

ps. Ignooratkaa noi jalat tossa sinisen hupparin kuvassa..näytän ihan pelle Hermannilta :D

Maailmalla

Mä oon aina rakastanut matkustelua ja oon ollu sitä mieltä, että joskus mä vielä haluun asua ulkomailla. Lukioikäisenä vaihto-opiskeluvuosi tuntu kuitenki liian isolta jutulta joten se sitten jäi. Yliopiston alkaessa alko tuntua enemmän siltä, että ehkä nyt ois aika. Noh, sitä yliopistoa tuli käytyä kuitenkin vielä 2 ja puol vuotta ennen ku lopullisesti uskalsin ottaa härkää sarvista ja alkaa selvittelee että miten ja minne voisin suunnata. En oikeestaan enää edes kunnolla muista, että miksi kohteeksi valikoitui Australia. Kriteerinä mulla siis kuitenkin oli, että pitää olla englanninkielinen maa ja mahdollisimman kauas. Noi kriteerit Aussit ainaki täytti aika näpsäkästi :)!



Mun yliopistosta oli mahdollista hakea vaihtoon kahteen eri yliopistoon Ausseissa, Sydneyhyn tai Melbourneen. Melbourne mulle valikoitui vaan lähinnä siksi, että täällä tarjottavat kurssit kävivät paremmin mun omaan opintoohjelmaani. Sitte alko se paperisota..huh. Paperia sinne ja tänne, lippusta tonne ja nettiin noi tiedot ja sitte odottelua. Lokakuun lopussa tuli sit tieto että 33 hakijan joukosta mut oli valittu Melbournen yliopistoon vaihtoon syyslukukaudeksi 2010 ( tai siis kevätlukukaudeksi 2010, jos ajatellaan ausseittain). Tässä vaiheessa ei kuitenkaan oltu vielä selvillä vesillä, koska edessä oli karmea TOEFL eli englanninkielen testi..huoh. Useiden kuukausien ja lähes luovutusfiilistenkin jälkeen toukokuun lopussa (mun synttäripäivänä) tuli kuitenkin tieto, että mulle on paikka täällä ja että lukukausi alkaa sitte heinäkuussa :) Jeps..tuli vähän kiire, mutta vielähän siinä ehti irtisanoa kämpän ja muut, joten ei huolta. Suomessa vietin ihanan kesäkuun päiväkotitätinä ja upeiden maunien ( lue: maailman parhaiden ystävien) kanssa hengailessa ja sitte oliki lähdön aika. Vähän kyllä vi****i lähteä Suomen +30..talviseen eli n. 10 asteiseen Melbourneen. Pöh. Tänne kuitenkin päästiin 30h lentomatkasta huolimatta ja tosi nopeesti on tää 5kk tässä vierähtäny. On tullu puuhailtua niin paljon kaikkea, että jos lähtis tässä koko stooria purkamaan niin saattais täyttyä koko blogi, mutta siis jospa listaan vähän asioita jotka on mahtavia tällä puolen maapalloa. Nää on nyt lähinnä Melbournepainotteisia, koska vaikka oon muuallakin pyöriny niin ei niistä osaa silleen hehkutella :)

Oon käyny vierailulla niin Sydneyssä kuin Brisbanessa, mutta eihän ne kuitenkaan mitenkään vetäny vertoja MELBOURNELLE. Oih..tää on niin ihana, ihmisenkokoinen suurkaupunki, josta löytyy kaikkea kaikille. Erityisesti mulle Melbourne oliki kuin sattuman kautta ihan nappi valinta, sillä tää on aussien paras ruoka-, shoppailu- ja kulttuurikaupunki. Ainoa miinus Melbissä on sää. Siitä ku ei koskaan tiedä, et mitä on luvassa. Sää voi vaihtua totaalisesti tunnin sisällä ja seuraavan viikon säätiedotus voi Melbournessa näyttää esim. sellaselta, että maanantaina on 23, tiistaina 30, keskiviikkona 32, torstaina 16, perjantaina 35, lauantaina 20. Huomasitte varmaan kaavan..ööh..sitä ei ole! ja tohon sitte päälle vielä sateet..koskaan ei tiedä et millon. huoh..ja totta kai ne lykkäs vielä mun iloks tänne kylmimmän talven johonki 60 vuoteen. nais. Eikä siinä mitään jos nää osais rakentaa taloja joissa ois lämmin, mut ku ei niin ei. Terveisiä vaan täältä täkin alta..niin ja oliko se viimeviikolla kun en saanu unta ku oli niin kuuma.WTF Melbourne?!? mut jees…asiaan.




RUOKA. Herkkuja löytyy vaikka mitä..Australia kun on siirtolaisten luvattu maa niin täällä jos jossain on päässy nauttimaan ihan kaikista mahdollisista keittiöistä. Mun henkilökohtaisiksii suosikeikseni on noussu sushi (valikoima on suunnaton, sushi myydään n. 10cm rullissa, 2aud eli (1,70e)/kpl), gourmet hampurilaiset ( täällä on useita ketjuja joista saa itsetehtyjä, erittäin maukkaita hampurilaisia Suomen mäkkärihinnoin), mikätahansaaasialainenpöperö (kiinalaista, japanilaista, korealaista, vietnamilaista, thaimaalaista etc.), italialaisen kaupungiosan gelateriat ( kermajäätelö antifanin sorbettitaivas..tiesittekö että suklaastakin voi tehdä sorbettia?!? nam!!), ihanat mehu/smoothiebaarit (joissa makuvaihtoehtoja on kymmeniä) ja tuhannet ja taas tuhannet kahvilat leivoksineen, cookieineen ja mahtavine kahveineen ja chai latteineen. Jos joku on mahdollisesti matkalla tänne niin sitte vaan kommenttiboksiin viestiä! Multa saa neuvoja enemmän ku ees haluis. Justkin tossa Sydneyssä vieraillessa kirjoitin yhelle Melbourneen myöhemmin tulevalle tytölle kaks A4 täyteen suosituksia ruokapaikoista :) ja jos tosiaan ei ravintolat kiinnosta( häh?!?) niin täällä voi itekki tehä ruokaa tosi kivasti. Keskustan tuntumassa sijaitsevalta Queen Victoria Marketilta saa ihan kaikkea aina tuoreista mangoista karitsan paahtopaistiin ja vastaleivotusta leivästä eläviin kanoihin.







SHOPPAILU. Okei nyt tähän aluks eka vähän briiffiä. Mä oon intohimoinen shoppailija..mut erottaa monista muista shoppailijoista kuitenki se, että sillon ku mä oon ostoksilla niin kaikki on halpaa..eli mulle shoppailu tuottaa ”tyydytystä” vain sillon ku löydän hyviä diilejä:)ja niitähän mä löydän. Aussit on tähän aikas mukava kumppani. Täällä Melbournessa on normikauppakeskusten ja putiikkien lisäksi 2 isoa outletkauppakeskusta ja niitä mä oon käyny koluamassa ehkä noin kerran kuussa. Matkaan on tarttunu muun muassa.. ripcurlin bikinit 20 dollarilla, leviksen farkkushortsit ja neuletakki yht. 30 dollaria, kaksi Pepe Jeansin mekkoa, molemmat 19 dollaria…nyt ois edessä vielä noiden ja kymmenien muiden kamojen mahduttaminen tohon laukkuun..hmm…




MATKUSTELU. Jos vaivautuu tänne asti, niin mun mielestä on ihan älytöntä vaan nyhjätä yhdessä paikassa. Matkustelusta helppoa tekee se, että kotimaanlennot ( ja miks ei ulkomaanlennotki) on ihan älyttömän halpoja ( nimimerkki ”lensin juuri Sydneyyn ja takaisin 35 eurolla). No tämänpä takia mun hiilijalanjälki on tällä hetkellä ihan suunnaton. Hyi mua. Paljastan kuitenki teille mun 3 ultimate suosikkikohdetta täälläpäin maailmaa.

1. Uusi-Seelanti! AAH. Maailman kaunein maa. Ihan uskomaton. Seelannissa yhdistyy kaikki. Vulkaanisuus, jäätiköt, vuoristot, ruohotasangot, meri, hiekkarannat, järvet. Itse vierailin sekä pohjois-, että eteläsaarilla enkä kyllä osaa laittaa niitä mihinkään paremmuusjärjestykseen. Aijai..Seelantiin pitää päästä joskus vielä uudestaan ja aikaa kannattaa varata PALJON.



2. Fraser island. Aussien itärannikolla sijaitseva maailman suurin hiekkasaari on ihan sanoinkuvaamattoman kaunis paikka. Kolmen päivän telttailu ja tuhannet paarmatkaan ei haittaa ku pääsee nauttimaan luonnon kauneudesta.




3. Suuri valliriutta ja Cairns. Ite Thaimassa mm. Similanin saarilla snorklanneena aiemmat snorklaukset aussien vesissä saivat mut pettymään pahasti. Noh. Pettymykset katosivat kyllä sen siliän tien ku pääsin valliriutalle. Ihan uskomaton paikka…kuin uisi akvaariossa.



Tämmöstä tänään..en oikein keksi mitä muuta tähdellistä voisin kirjottaa. Opiskeluelämästä tietty jotain, mutta laittakaa ehdotuksi kehiin..mikä kiinnostais??
Ai niin ja tän kaiken päälle haluun vielä lisätä et jumantsuikka..tytöt ja pojat ..lähtekää vaihtoon!!!! vaikka mulla on tietty ollu välillä kamala ikävä mun ystäviä ja perhettä niin oon kuitenki sitä mieltä että tää on ollu yks mun elämäni parhaista kokemuksista. Oon kasvanu henkisesti ja fyysisestikin (hemmetin halvat ravintolat) ja uskon että tää on kokemus joka on muuttanu mua parempaan suuntaan :)

-H

Musiikki on elämäni

Rakastan musiikkia. Se on iso osa elämääni ja en osaa kuvitella elämää ilman musiikkia. Kuuntelen paljon musiikkia, harrastan musiikkia (laulan mm. Saaran ja Hannen kanssa lauluyhtyeessä ;D) sekä fiilistelen musiikkia. Mitä tulee musiikin kuuntelemiseen ( ja oikeastaan myös sen harrastamiseen), musiikkimakuni on laaja. Minusta on maailman vaikein vastata kysymykseen "minkälaista musiikkia kuuntelet?", ainakin lyhyesti. Rakastan sitä, kun löydän jonkun uuden artistin tai muutoin kuulen mun korvilleni uutta musiikkia, mutta toisaalta saatan kuunnella yhtä levyä läpi vuodesta toiseen tuhansia, jopa satoja kertoja. Tässä yks aamu aloinkin miettiä tämän hetken lempparibändejä ja tältä lista about näyttää:


Faith No More


Etenkin levyt King for a day... Fool for a lifetime sekä Angel dust. Aah rakastan Mike Pattonia ja sitä, että musa on rankkaa ja tehty kieli poskella. Upeaa. Hienoja biisejä mm. Everything's ruined ja Just a Man. Ja monia muita.


PMMP


Nerokkaita sanoituksia ja ihania biisejä. Rakastan sitä fiilistä, että tää kertoo niin mun elämästä! Ja aina kun kuuntelen pNNp:tä, niin tulee ikävä Saaraa. RSSR rox! <3

RSSR fiilistelee Tavastialla 8/2010 PMMP:n tahdissa

Ismo Alanko


= Jumala.


Rufus Wainwright


Uskomattoman lahjakas herra; hieno ääni, upea laulaja ja tämän lisäksi säveltää hienoa musiikkia. Rakastan myös tämän herran lyriikoita, ja ylipäätänsä kuuntelen laulujen sanoja aika tarkasti.


"If I should buy jellybeans Have to eat them all in just one sitting Everything it seems I likes a little bit sweeter A little bit fatter, a little bit harmful for me"


Cigarettes and Chocolate Milk (Rufus Wainwright)

Lady Gaga


Vihasin (enkä oikeestaan vieläkään lämpeä) Poker facea yli kaiken. Aina kun jossain soi se, suljin korvat, ettei se vaan jäisi soimaan päähän. Ihan kamala biisi, ja kamala artisti - näin luulin. Kunnes tuli edellisen työpaikkani pikkujoulut -09 ja kuulin ihan tosissani ekan kerran Paparazzin. Rakastuin. Joulun välipäivinä oltiin eräiden maunien kanssa mökillä, ja löllötyspäivänä näin musakanavalta ekaa kertaa (ja reissun aikana yhteensä varmaan tuhat kertaa) Bad Romancen, ja rakastuin vielä tulisemmin. Kyseinen tsibale on edelleen superlempparini Gagalta, mutta upeita biisejä ovat myös Telephone ( <3 Beyonce) ja Speachless. On muuten kuuma mimmi myös livenä. Huhhuh. Ja siis suuri osa respectistä tätä leidiä kohtaan johtuu siitä, että hän tekee itse musiikkinsa. Vau.


Lisäksi stereoissa soivat:


U2 (all time favorite), Muse, RHCP, Alicia Keyes, Värttinä, John Meyer, Led Zeppelin, Lenny Kravitz, Michael Jackson, the Beatles, Jeff Buckley, Madonna, Pearl Jam, Prince, Radiohead ja muutamat muut.


Mitä te kuuntelette?


ps. Ostettiin eilen hyvin ex tempore digitaalinen piano! Jippii!! Vapise Chopin.

Roosa ja Saara

Terveisiä Melbournesta! Mä istun täällä mun talon terassilla ja otan arskaa. Pilvetön taivas ja +30c. HUH. Katselin tota pilvetöntä taivasta ja aloin ajattelee näitä mun tyttöjä joiden kanssa me laitettiin tää blogi pystyyn. Ollaan tunnettu molempien kanssa jo lähes 10 vuotta ja siihen on mahtunu paljon kaikenlaista. Aloinkin tässä nyt sitte muistelemaan meiän ystävyyden alkutaipaleita ja ajattelin että ehkä lukijoitakin (ihan ku ette jo tietäis J&A;)) vois kiinnostaa tällänen pikkubriffi siitä että miten me ollaan tavattu.

Olipa kerran vuosi 2000 ja yksi innokas 13- vuotias tyttönen lähti uuteen kouluun yläasteelle. Koulussa tutustuin moniin uusiin tyyppeihin ja yksi niistä oli Roosa. Mä ja Roosa hengailtiin yhdessä välillä, mutta meillä oli kuitenki hieman eri kaveriporukat ja intressit ;). Jostain syystä kuitenki me viihdyttiin toistemme seurassa ja käytiin aina välillä yökylässä toistemme luona tai hengailtiin muuten vaan pojista ja elämästä jutellen, allekirjoittaneen kodin keittiönpöydän ääressä. Koska meiän luokka oli musiikkiluokka, niin perinteenä oli, että ysiluokan lopuksi tehdään oma musikaali. Musikaalin teon, harjoittelemisen ja esittämisen aikana minä ja Roosa ”löydettiin” toisemme uudelleen ja päätös samaan lukioon pyrkimisestä vahvisti entisestään meiän ystävyyttä. Ysiluokan keväällä me vietettiin jo paljon aikaa yhdessä ja kesällä hengailtiin yhdessä jo melkein kokoajan. Syksyllä huomasinkin, että oon saanut vierelleni aivan ihanan ystävän ja oon vielä tänäkin päivänä niin onnellinen ja kiitollinen, että sain Roosan mun elämääni. HauskeNpaa, kiltiNpää, söpöNpää, luotettavaNpaa ja ihanaNpaa ystävää saa hakea…ja pitkään!
Kiitos hani ystävyydestäsi!!

Sen edellä mainitun kesän jälkeen aloitin siis opinnot uudessa lukiossa, musiikkilinjalla. Mun vanhalta yläasteelta tohon samaan lukioon jatkoi minä mukaan lukien 6 tyyppiä, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Ekana koulupäivänä mua vastapäätä pöydässä istui kaunis tyttö, jolla oli pitkälle selkään ulottuvat kiharat hiukset. Se kuitenki näytti siltä ja käyttäyty siihen malliin, että ajattelin heti, ettei oo kyllä yhtään mun tyylinen tyyppi. Noh..kulu vähän aikaa ja kävipä niin, että tää neitonen sattui ihastumaan pahemman kerran ja kohteeksi valikoitui mun vanha ystävä, jonka kanssa oltiin oltu siis samalla luokalla jo yläasteella. Niinpä Saara alkoi hengailee meiän ”porukan” kaa. Olin kuitenki vielä aika epäluuloinen, sillä ikävä kyllä mä oon niitä ihmisiä jotka silleen kivasti tuomitsee heti ensi näkemältä ja pysyy kannassaan…noh..sitte siinä kuukausien kuluessa huomasin, että eipäs toi tyttönen ookaan sellanen mitä aluks oletin ja niin me alettiin tutustua toisimme ja vähitelleen mulle paljastui, että kyseessä olikin aikas supertyyppi. Vaikka en sinä elokuisena päivänä vuonna 2003 ois ikinä uskonukkaan, niin tosta Saarasta on tullu yksi mun ihan ultimate parhaista ystävistä ja oon niin onnellinen, että näin kävi ja sain myös tämän ihanaisen naisen mun elämääni!
Kiitos mauniseni!!

Tytöt ootte mulle tärkeitä<3! Pian nähdään ja halataan oikein kunnolla! <3Habanera

Mä tykkääN maanantaista!

Kun viikko alkaa sillä, että herää sanoihin "ooksä nukkunu pommiin?", voisi kuvitella, että herääminen ja arkeen nouseminen ei ihan jaksais kiinnostaa. Päälle vielä paniikkipuhelu pomolle et "nyt on tapahtunut jotain ennenkuulumatonta", johon vastauksena nauraen että "no oon täällä Köpiksessä vielä viettämässä palkkiovpaata et evvk", niin jippii!! Mutta aika nopeesti sängystä noustua älysin, että mähän oon nukkunut äärimmäisen hyvät (ja pitkät haha) yöunet ja oon ihan virkeä, eli ei muuta kuin töihin lampsis ja ihanaa viikkoa kaikille! Paras kohta päivässä: töiden jälkeen kierteilin kaupoissa (siis MINÄ!) ja ostelin erinäisiä asioita ja sit tittidii arvatkaas vaan kenet näin Forumissa? No MuNgolife-Annan!! Ja eiku tekstaria Saaralle ja kikattelua kaulaliinaa vasten hihi! Joo ja jos se ei olis vaan kävellyt ohi, niin olisin ehkä voinut mennä ihan face-to-face kertomaan, että tykkään sun blogista. Mut sit ku älysin, mitä tapahtuu, ni oli jo liian myöhäistä (ellen olis halunnut juosta perään, ehkä parempi että en...?). Ja sit jatkoin kiertelyä erään erityisspesiaalimaunin kanssa ja ostin vielä erinäisiä ja UPEITA asioita. Paitsi sit loppu rahat, oho.

Mutta mites te muut, olisitteko juosseet Annan perään? Entä mitäs sanotte siitä, että NUKUIN POMMIIN!!! (Oikeesti, ennenkuulumatonta, mutta erinäisistä kelloradion lainaamisskenaarioista johtuen kelloradion volume oli kierähtänyt nollaan ja kello siis soi iloisesti ja pitkään, mutta ilman ääntä.)

Ihanaa viikkoa kaikille!

<3 R

ps. Milloin lauletaan joululauluja?

Ystävyys

Tänään on ollu ihana päivä. Tulin suihkusta ja olin just pukemassa päälle ku mun kämppis huusi, että mulle on tullu paketti. Olin ihan et "MITÄ HÄH?!?" No..menin sit alakertaan ja siellä se lähetti tosiaan odotteli mua paketti kourassa. Kuittasin sen tärisevin käsin ja hipsin äkkiä yläkertaan mun huoneeseen...ja voi että mitä sieltä paljastukaan. Mun ihanaiset ystäväni olivat lähettäneet mulle yllärin, joka koostui kirjeistä<3, valokuvista ja muusta mukavasta! Oon niin otettu ja kiitollinen, että mulla on tollasia ystäviä. On kyllä ihana palata takaisin kotiin ja päästä viettämään huippubileitä kaikkien rakkaiden kanssa. Oon onnellinen!!!

-H

Inspiraation lähde

Arvatkaa mitä? Ostin tänään uusimman Cosmon (marraskuun numero tuli kaupan päälle ja lisäksi mieskalenteri vuodelle 2011, jonka heitin heti roskiin yök). Mutta arvatkaa miksi ostin lehden? Vaikka rakastan hajuvesi- ja kosmetiikkamainoksia, joista about koko lehti koostuu, ostin lehden tällä kertaa tasan yhdestä syystä; koska siinä on minijuttu mun lempibloggaajastani Mungolife-Annasta! Olen löytänyt blogit varsinaisesti vasta ihan hiljattain, mutta Mungolifea olen lukenut jo pitkään (kiitos Hannen <3). Monesta syystä hyvä blogi, ja myös innostaja tälle blogille (vaikka blogien tarkoitus ja tavoitteet poikkeavat varmaan aikalailla toisistaan haha..). Ja Saara en olis vielä viikko sitten uskonut, että nyt kirjoitan itse blogia. Weiird... Mutta joo. Onpa kivaa ja mielenkiintoista, eix vaan tytöt (ja pojat ;D)?

Ja arvatkaa vielä mitä? Ootte kivoja!! <3

<3 R

btw, ootteko nähneet Dolce&Gabbanan uusinta hajuvesimainosta telkusta? Sweet...

Alku!

Tästä se alkaa! Kolme ystävystä ja päätös. Mielessä siintää tuotelahjat, maine ja kunnia :) Kolmen viikon odotus ja sitten uusi alku. Kohta nähdään! Ootte rakkaita<3!

-H

ps. Mä täytän tänään 23 vee ja 6kk